Eilen televisioon palasi yksi suosikkisarjoistani; Kaappaus keittiössä. Mieluusti kaappaisin tuon Karin meidänkin keittiöön huseeraamaan :D Viehätykseni sarjaan ei tosin perustu pelkästään Kariin vaan jossain määrin myös näihin sarjassa nähtäviin, ruuanlaiton suhteen hieman avuttomaksi itsensä tunteviin ihmisiin. Itse olen kyllä todella kiinnostunut ruuanlaitosta ja sitä myötä olenkin melkoinen reseptihamsteri, mutta ideoista käytäntöön on usein kovin pitkä matka. Valitettavan usein sitä vaan huomaa jämähtäneensä niihin samoihin, tutuiksi ja turvallisiksi koettuihin keitoksiin. Ja nimenomaan reseptejä tämä kokki tarvitsee. Olen aina ihaillut niitä tyyppejä, jotka Kartsan tapaan ihan vaan fiiliksellä maustavat ruokansa ja rohkeasti ilman mittoja ja reseptejä saavat tuosta noin vaan aikaan mitä mahtavimpia makumaailmoja! Mausteiden käytön ja yhdistelyn kurssin, jos jostain löytäisin, niin sinne suuntaisin!
Töistä kotiin tullessa takki (ja vatsa) on vaan monesti sen verran tyhjä, että sellainen Kartsan mainostama rakkaudella ja tunteella kokkaaminen ei ihan ensimmäisenä oo mielessä... Tänään päätin kuitenkin kokeilla. Ei mitään supererityistä, mutta ainakin tunteella! Ihan vaan perunat lohkoiksi, öljyä ja merisuolaa päälle ripsotellen (rakkaudella tietenkin!) No jos nyt vähän timjamiakin. Fiiliksellä nääs :D Perunalohkot uuniin ja hieman kanafileitä pannulle ja jälleen pippuri- ja suolamylly laulamaan, koska (meri)suolaahan ei Kartsan mukaan ruuanlaitossa parane säästellä! Pakko tosin myöntää, että hieman se voin ja suolan ylenpalttinen läträäminen pisti eilen silmään. Eikö tosiaan ilman niitä ruokaan saada makua? No joka tapauksessa näillä opeilla mentiin tänään ja kanan kaveriksi käytin reteesti uunissa vielä pari vuohenjuustokiekkoakin. Salaattiin pehtoorinsalaattia, kurkkua ja tomaattia öljysitruunamehupippurisuolaprovencenmix-mausteseoksella höystettynä.
Paholaisen hillo ja yrteillä maustetut valkosipulinkynnet lisukkeeksi ja se on siinä!
Tässä ruuassa ei sinällään ollut mitään uutta tai ihmeellistä, mutta ehkä se fiilistely toi tähän vielä jonkin extramausteen... Josko sitä rohkenisi jotain uusiakin juttuja tässä lähiaikoina Kartsan inspiroimana kokeilemaan. Palsternakkakeitto jäi ainakin eilisestä jonnekin takaraivoon kummittelemaan...
Eikun kaapatkaahan keittiönne! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaunis kiitos kommentistasi!